Bradley-savustin Jahti 4/2010 -lehdessä

Teksti lainattu Jahti 4/2010-lehdestä.

ERÄ-lehti testasi Bradley savustimen!

Erä-lehden suositus 6/2009: "Original Bradley Smoker on yksinkertaisesti paras koskaan kokeilemani savustuslaite, jolla etenkin kalan savustaminen onnistuu joka kerta ensiluokkaisesti."

Siirry Verkkokauppaan klikkaamalla vihreää painiketta tai katso lähin lähin jälleenmyyjä osoitteesta www.bradleysmoker.fi

Kotikäyttäjän mielipide Bradley Smokerista

Bradley Smoker on hintansa arvoinen, en kadu ostosta.
Se sopii erittäin hyvin myös rivitaloalueelle, ei savuhaittoja naapureille.
Bradleytä on helppo käyttää, ei tarvitse tulien kanssa pelata.
Erittäin hyvät savustusajan ja lämpötilan säädöt.
Erittäin hyvä kalan ja lihan kylmä- ja lämminsavustuksessa.
Suosittelen tätä laitetta muillekin jotka tykkäävät savustetusta ruuasta, sillä tällä voi itse säätää kuinka voimakkaan savun maun haluaa sekä lihan kypsyyden minkälaista haluaa.
Terveisin Rampe

Bradleyn käyttö ravintolassa

Grand Casinon keittiöpäällikkö Marko Laasonen hankki Bradley Smokerin
kesällä 2008. Digitaalinen savustin on ahkerassa käytössä ja todettu
mainioksi laitteeksi. "Bradleyn hyviä ominaisuuksia ravintolakäytössä
ovat käytön helppous, riittävä kapasiteetti, sekä tasalaatuinen
lopputulos. Olemme olleet Bradley Smokeriin erittäin tyytyväisiä",
toteaa Marko Laasonen.

Kalastusmatkailun pioneerin mielipide Bradley Smokerista

Kuopion kainalossa Vehmersalmella toimiva JP-Kalamatkat on kalastusmatkojen pioneeri ja yksi alan suurimmista. Asiakkaiden saama kalamäärä lasketaan sadoissa kiloissa vuosittain. Kalareissun jälkeen saunotaan rannan savusaunassa, jonka jälkeen isäntä Jukka-Pekka vaimoineen valmistaa illallista. Samalla vieraat oppivat kalankäsittelyä, savustusta, loimotusta ja muita ruuan valmistustapoja.

Savustamisessa Jukka-Pekalla on käytössään Original Bradely Smoker.

"Bradleyn paras puoli on se, että voin keskittyä asiakkaiden kanssa seurusteluun kun Bradley hoitaa kalat. Kun uunin lämpötila ja savun muodostus ovat automaattisesti hoidossa, kalat ovat oikein savustuneita ja sopivan kypsiä. Lepän lisäksi kannattaa kokeilla muitakin puulaatuja, vaikka hikkoria taimenen kanssa. Suosittelen Bradleytä niin ammattilaisille kuin kotisavustajillekin. "

Ihmisen ikiaikainen riesa maustaa ja säilöö

Liha, kala, juusto, tee, kasvikset, viini ja viski ovat kaikki saaneet aromiinsa lisäsävyjä savusta. Herkkänenäisen pitäisi löytää savustetusta ruoasta paitsi savun tuoksua, myös ainakin kukkasia, voita, kookosta, omenaa, persikkaa, etikkaa ja vaniljaa. Nykyään savustus on pääaisassa ruoan maustamista, mutta aromiaineiden ohella syntyy myös ruokaa säilyttäviä yhdisteitä.

Savu syntyy, kun puu palaa epätäydellisesti alhaisessa lämpötilassa, noin 300-400 asteessa. Silloin eloperäinen aines ei pala täydellisesti hiilidioksidiksi ja vedeksi, vaan puun selluloosa, hemiselluloosa ja ligniini hajoavat sadoiksi erilaisiksi yhdisteiksi: Sokeripohjainen selluloosa hajoaa sokereiksi, jotka karamelloituvat ja reagoivat edelleen kuumuuden vaikutuksesta. Tuloksena on esimerkiksi hedelmäisiä ja kukkaisia tuoksuja sekä hapokasta etikkahappoa. Selluloosan hajoamisessa syntyy myös kirpeää asetaldehydiä sekä voin aromista tuttua diasetyyliä. Puuaineksen liimamainen ligniini on monimutkainen fenolisten yhdisteiden rakennelma. Kuumennettaessa se hajoaa rakennusaineikseen ja niiden hajoamistuotteiksi. Tuloksena on sekä hempeää vanilliinia että kirpeitä ja savuisia fenolisia yhdisteitä.

Savu suojaa ruokaa mikrobiologiselta pilaantumiselta ja useissa tutkimuksissa on todettu savustetun lihan tai kalan säilyvän paremmin kuin vastaava savustamaton. Tämä johtuu ilmeisesti suurelta osin siitä, että savu on siinä olevan etikkahapon ja muiden happojen vuoksi hyvin hapanta. Savun happamuutta kuvaava pH luku on noin 2,5 eli se on happamampaa kuin hedelmämehut ja suurin piirtein yhtä hapanta kuin coca cola. Tällaisessa ympäristössä mikrobit eivät viihdy. Happamuuden lisäksi mikrobien kasvua hidastaa muun muassa savun sisältämä formaldehydi sekä se, että savustus myös kuivaa ruoan pintaa.

Kun savustettu pekoni ja savusilli keksittiin, ei vielä tiedetty, että savussa on runsaasti tehokkaita antioksidantteja eli hapettumisenestoaineita. Tällaisia ovat esimerkiksi vanilliini ja muut fenoliset yhdisteet, jotka suojaavat savustetun ruoan rasvaa härskiintymiseltä. Nykyään jääkaappien, viimeistä ennen -päivämäärien ja katkeamattomien kylmäketjujen aikaan näiden merkitys ei ole enää yhtä suuri kuin vielä pari sataa vuotta sitten, kun lihaa ja kalaa säilöttiin pitkiä aikoja epämääräisissä olosuhteissa. Silloin savu kyky pitää ruoan rasva hyvän makuisena oli arvokas ominaisuus.

Savustus tuo siis ruokaan sekä makua että säilyvyyttä. Historiankirjat tuntuvat kuitenkin olevan epätietoisia siitä, kumpi on ollut tärkeämpi syy savustaa milloin mitäkin ruokapöydän antimista. Useimmat tietokirjat tuntuvat pitävän säilyvyyden parantumista tärkeämpänä historiallisena syynä ruoan savustukseen, mutta esimerkiksi Reay Tannahill kirjassaan Food in History arvelee, että ainakin antiikin Roomassa ruokaa savustettiin nimenomaan maun vuoksi.

Savu on tulen keksimisestä alkaen ollut läsnä ihmisten leireissä ja asumuksissa, ja todennäköisesti jatkuva silmiä kirvelevä riesa aina keskiajalle saakka. Esimerkiksi 5000 vuotta sitten eläneen jäämies Ötzin keuhkot olivat mustuneet savuttavien nuotioiden äärellä. Paitsi ihmiset, myös ruoka on ollut jatkuvasti kosketuksissa savun kanssa. Ruoan savustaminen onkin todennäköisesti keksitty ilman suurempia ponnisteluja ja useissa eri paikoissa itsenäisesti. Ihminen on kekseliäs eläin, mutta ruoan savustamisen olisi kyllä keksinyt tyhmempikin.

- Anu Hopia